Etiikka ja oikeudenmukaisuus finanssialalla – kuka toimii digitaalisen etiikan portinvartijana?
Kaikista toimialoista digitalisaatio muokkaa finanssitoimialaa kenties rajuimmin, heti media-alan jälkeen. Uusien digitaalisten arkkitehtuurien ansiosta finanssialan uusilla ja edistyksellisillä ns. ”FinTech”-toimijoilla on mahdollisuus ottaa loikka perinteisten ”Legacy-ympäristöjen” kanssa elävien toimijoiden ohi.
Jo tovin finanssialalla on perinteisen kilpailijaseurannan lisäksi totuttu piirtelemään eri laatuisia ja laajuisia FinTech-karttoja osoittamaan, miltä suunnalta kilpailua voi olla tulossa tai keiden kanssa olisi kenties syytä rakentaa yhteistyötä. Finanssialan tuote- ja palvelukehityksen parissa työskentelevillä sekä finanssialaa palvelevilla ICT-toimijoilla onkin jo vuosikaudet työpöydät olleet täynnä erilaisia bisnescaseja ja kehitysjunia. Finanssialan tuote-, palvelu- ja liiketoiminnan kehittäminen on siis ollut hyvässä vauhdissa ja hyvin vauhdikasta.
Kuten ETLAn syyskuussa 2018 julkaistu raportti kertoo, pankki- ja finanssialan liiketoiminnan kehittämistä on kuitenkin vaikeuttanut, ja vaikeuttaa edelleen, uusien markkinatoimijoiden, teknologioiden, arkkitehtuurien, sääntelyn ja muiden muutosajureiden yhteisvaikutuksen hahmottaminen. Oman mausteensa kehittämisen haasteisiin tuo lisäksi niin sanottu ”digitaalinen etiikka”, joka käsittelee digitaalisen maailman pelisääntöjä sekä käsitteitä oikeasta ja väärästä. Esimerkiksi päätöksentekoprosesseja digitalisoitaessa ja automatisoitaessa, harkinta ja eettinen pohdinta siirtyvät ihmiseltä koneelle ja tarkemmin sanottuna koneen toimintaa valinneelle ja kehittäneelle sovellusasiantuntijalle.
Compliance ja riskienhallinta – kehityksen tulppa vai aidosti johdon ja liiketoiminnan tukena?
Positiivisen draivin omaavan digitalisaation ja perinteisen sääntelyn yhteentörmäyksen välttämiseksi vaatimusten ja sääntelyn noudattamisesta vastaavilla compliancen ja riskienhallinnan asiantuntijoilla on oltava intuitiivinen tuntemus yrityksen omien tavoitteiden sekä kulttuurin lisäksi myös laajemmin tavanomaisesta digitaaliseen etiikkaan liittyvistä olettamuksista. Voidaan siis sanoa, että vaatimusten noudattamisen valvontaan on sekä eettinen että käytännöllinen näkökulma ja tästä syystä compliancen ja riskienhallinnan rooli on jatkossakin ratkaisevan tärkeä ja auttaa organisaatioita hallitsemaan riskejä sekä säilyttämään positiivisen maineen digitaalisen kehityksen ristitulessa, kehitysjunan vaunujen keskellä ja bisnescase-pinojen välissä.
Compliancen ja riskienhallinnan tehtävissä tarvittavat perinteiset kyvykkyydet kuten periaatteellisuus, tarkkuus, huolellisuus ja proaktiivisuus eivät ole hävinneet, mutta niiden lisäksi vaatimusten noudattamisessa korostuu entistä enemmän digitalisaation ja tekninen ymmärrys sekä halukkuus oppia uutta. Useimmat toimialat, joilla compliancen ja riskienhallinnan toiminnot vaikuttavat, joutuvat jatkuvasti mukautumaan muuttuviin säädöksiin ja näin ollen asioista ajan tasalla pysyminen on elintärkeää.
Kirjoittaja Jani Tuomainen on Senior Program Manager Finvassa.
Artikkeli on alunperin julkaistu 1.11.2018 Finvan sivuilla.