Yksityisiä tapaturma- ja sairauskuluvakuutuksia on tutkittu verrattain vähän: Konsta Lavasteen väitöskirja pureutuu vakuutuksiin liittyviin kysymyksiin
Teksti Konsta Lavaste 29.8.2023
Terveydenhuolto on keskeinen osa jokaista yhteiskuntaa, sillä sen palvelut koskettavat kaikkia asukkaita ja siitä koituvat kustannukset ovat merkittäviä. Suomen terveysjärjestelmä on kansainvälisesti katsoen ainutlaatuinen, sillä se koostuu kolmesta osittain päällekkäisestä sektorista: yksityisen ja julkisen terveydenhuollon rinnalla toimii kattava työterveysjärjestelmä. Erityisesti yksityistä terveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa on tutkittu Suomessa verrattain vähän, eivätkä kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden tulokset välttämättä yleisty Suomeen. Niiden tutkimiseen on siksi panostettava tulevaisuudessa.
Viime vuosikymmenten merkittävimpien ilmiöiden joukossa ovat olleet työterveyspalveluiden laajentuminen sekä yksityisten sairauskuluvakuutusten suosion kasvu. Syyt vakuutusten suosion kasvulle ovat moninaisia ja eivätkä täysin selviä, mutta ainakin julkisen terveydenhuollon hoitojonojen pidentymisen, ihmisten tottumisen yksityisen terveydenhuollon palveluihin ja yksityisten palveluiden Kela-korvausosuuden pienentymisen on uskottu vaikuttaneen vakuutusten yleistymiseen. Väitöskirjaani kuuluvassa artikkelissa tutkin, kuinka julkisten terveysasemien ja yksityisten lääkäriasemien läheisyys on yhteydessä yksityisten vakuutusten suosioon postinumerotasolla. Tutkimuksessani osoitan, että tapaturma- ja sairauskuluvakuutukset ovat sitä yleisempiä, mitä lähempänä yksityiset lääkäriasemat ovat. Yhteyttä julkisen terveysaseman läheisyyteen tai asiakasmaksuihin ei juurikaan ole. Vakuutusten suosio on lisäksi suurempaa postinumeroalueilla, joissa työllisten osuus, mediaanitulot ja koulutusaste ovat korkeampia ja kotitalouksien keskimääräinen koko pienempi. Artikkelin johtopäätös on, että vakuutusten yleisyys selittyy vahvemmin hyvätuloisten ja koulutettujen mieltymyksillä yksityisiin terveyspalveluihin kuin yksityisten tai julkisten terveyspalveluiden alueellisella tarjonnalla.
Yksityisten vakuutusten kasvaneella suosiolla on mahdollisesti vaikutuksia terveyspalveluiden käyttöön. Kansainvälinen tutkimus on yksimielisesti osoittanut lääkäreiden hoitokäytänteiden reagoivan taloudellisiin kannustimiin. Toisaalta eräitä hoitomuotoja uskotaan käytettävän liiallisesti myös kannusteista riippumatta. Toisessa väitöskirja-artikkelissani tutkin, johtaako vakuutusyhtiön ja klinikan integraatio muutoksiin kuvantamistutkimusten yleisyydessä ja kustannuksissa. Tutkimuksessa osoitan, että kahden vakuutusyhtiön omistaman klinikan avaaminen vähensi vakuutettujen tapaturmapotilaiden röntgen- ja ultraäänitutkimusten yleisyyttä kyseessä olevien klinikoiden sijaintipaikkakunnilla. Tulkitsen, että tämän olevan todiste liiallisesta kuvantamisesta yksityisklinikoilla. Sen sijaan magneetti- ja tietokonetomografiatutkimusten yleisyys kasvoi sekä tapaturmien että sairauksien diagnosoinnissa, luultavasti koska kyseessä olevien kuvantamislaitteistoja oli sijaintipaikkakunnilla liian vähän ennen uusien klinikoiden avaamista. Kuvantamisen yleisyyden muutoksilla ei ollut pääsääntöisesti tilastollisesti merkitsevää vaikutusta keskimääräisiin kuvantamis- ja kokonaiskustannuksiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vakuutusyhtiön ja klinikan integraatio vaikuttaa kuvantamispäätöksiin, mutta se ei väistämättä johda pienempiin kustannuksiin.
Terveysjärjestelmän – sekä yksityisten tapaturma- ja sairauskuluvakuutusten – tehokkaan toiminnan kannalta myös potilaiden jakautumisella hoitopaikkoihin on merkitystä. Väitöskirjan viimeisessä artikkelissa tutkimme tutkimusryhmämme kanssa, kuinka potilaiden valinnanvapaus vaikuttaa hoitopaikkavalintoihin, markkinoiden keskittymiseen, jonotusaikoihin ja hoidon kliiniseen laatuun julkisessa erikoissairaanhoidossa. Osoitamme että valinnanvapausuudistus sai kiireettömät leikkauspotilaat keskittymään entistä enemmän suuriin yliopistosairaaloihin ja samanaikaisesti hoitojonot lyhenivät. Vaikutusta hoidon kliiniseen laatuun ei ollut. Potilaiden valinnanvapaudella voidaankin parantaa terveysjärjestelmän tehokkuutta, joskin tulosten yleistettävyys yksityiseen (vakuutusrahoitteiseen) terveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon on todennettava myöhemmissä tutkimuksissa.
Konsta Lavaste viimeistelee väitöskirjaansa terveystaloustieteestä Jyväskylän yliopistossa ja toimii tutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Vakuutustiedon kehittämissäätiö on tukenut väitöskirjatyötä apurahalla. Väitöskirja valmistuu vuoden 2024 aikana. Ensimmäinen väitöskirja-artikkeli luettavissa vapaasti osoitteessa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168851023001057
