Strategisten riskien hallinta epävarmuudessa – Miten liiketoiminnallista ketteryyttä rakennetaan kilpailuetua vahvistaen?
Riikka Uimonen, KTT, on Tampereen yliopiston vakuutustieteen ja riskienhallinnan väitöskirjassaan pureutunut yhteen nykyaikaisen liiketoiminnan keskeisimmistä haasteista: miten yritykset voivat menestyä jatkuvasti muuttuvassa ja epävarmassa liiketoimintaympäristössä. Hänen väitöskirjatutkimuksensa keskiössä on liiketoiminnallinen ketteryys ja sen rooli strategisessa riskienhallinnassa, eli miten yritykset voivat rakentaa ja hyödyntää liiketoiminnallista ketteryyttä vastatakseen epävarmuuden tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Liiketoiminnallisen ketteryyden merkitys korostuu epävarmuuden kasvaessa, kun perinteiset riskienhallinnan työkalut ja mallit eivät enää riitä tuomaan turvaa yrityksen kilpailuedun varmistamiseksi. Koska liiketoiminnallinen ketteryys ei ole itsestäänselvyys perinteisissä yrityksissä, tarkastelee väitöskirja ketteriä liiketoimintatransformaatiota, jotka mahdollistavat ketteryyden muodostumisen yrityksiin.
Uimonen toteutti tutkimuksensa monipuolisin laadullisin menetelmin keskittyen erityisesti pohjoismaiseen finanssialaan. Aineisto tarjoaakin kattavan näkemyksen perinteisten pankkien ja vakuutusyhtiöiden ketteristä liiketoimintatransformaatioihin ja niihin liittyviin haasteisiin. Sen tulokset ovat relevantteja myös toimialasta riippumatta.
Liiketoiminnallinen ketteryys on moniulotteinen kyvykkyys, joka vaatii merkittäviä muutoksia perinteisissä yrityksissä. Ketterät liiketoimintatransformaatiot vaihtelevat toteutustavoiltaan, mutta yleensä ne alkavat erillisinä kehittämishankkeina tietyillä liiketoiminnan osa-alueilla. Muutosten toteuttaminen on yleensä hidasta, mikä heijastuu osaltaan haasteisiin. Lisäksi on tyypillistä, että vasta myöhemmin, haasteiden ilmettyä havahdutaan siihen, että liiketoiminnallisen ketteryyden saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaista transformaatiota. Ketteryys pyritäänkin valitettavan usein saavuttamaan lähinnä ottamalla käyttöön ketteriä kehitysmenetelmiä.
Tällaisella lähestymistavalla liiketoiminnallinen ketteryys ja sen hyödyt jäävät kuitenkin saavuttamatta. Sen sijaan Uimosen tutkimus tarjoaa ohjenuoria, joiden avulla yritykset voisivat paremmin onnistua liiketoiminnallisen ketteryyden saavuttamisessa. Tulokset kiteytyivät kolmeen selkeään fokusalueeseen, joista kaksi ensimmäistä toimivat mahdollistajana ja edellytyksenä myös kolmannen onnistumiseen.
1. Merkitys (purpose): Yritysten tulee selkeyttää ketteryyden merkitys koko organisaatiolle – miten liiketoiminnallinen ketteryys tukee yritystä toimimaan epävarmuudessa. Tämä vaatii johdon aktiivista osallistumista ja sitoutumista ketteryyden periaatteisiin.
2. Ketterä johtaminen (leadership agility): Onnistunut liiketoimintatransformaatio edellyttää ketterään johtamiseen panostamista. Johtajien on ymmärrettävä ja omaksuttava ketterän johtamisen ajattelu- ja toimintatavat, sekä toimia näin esimerkkinä muulle organisaatiolle.
3. Rakenteet (structures): Ketteryyden tukemiseksi yritysten on uudistettava rakenteita, joilla mahdollistetaan ketteryyden toteutuminen. Tämä voi tarkoittaa itse transformaation läpiviennin ja muutosjohtamisen systematiikan luomista, että operointimallin ja yhteistyörakenteiden uudistamista.
Tutkimustuloksissa korostuu se, että epävarmuuden kasvaessa ketteryyden merkityksen ymmärtäminen ja johtamisen rooli tulevat entistä tärkeämmiksi. Nämä ovat keskeisiä mahdollistajia, jotta rakenteellisilla muutoksilla voidaan saavuttaa haluttuja ketteryyshyötyjä. On kuitenkin huomattava, että liiketoiminnallinen ketteryys ei ole koskaan valmis, vaan se on kokonaisvaltainen kyvykkyys, jota tulee jatkuvasti kehittää, parantaa ja vahvistaa.
Vakuutustiedon Kehittämissäätiö myönsi Uimoselle apurahan väitöskirjatyöskentelyä varten.
Väitöskirjan voi kokonaisuudessaan lukea osoitteessa: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/153304
Riikka Uimonen, KTT
